Levyntekopäiväkirja vol. 42/666/1323
Moi.
Suuri Johtaja on poissa, eläköön Suuri Johtaja. Tuunelan Arto, Arthur Tunes siis lomailee toisessa ulottuvuudessa(tai vaihtoehtoisesti kaukomailla) järjettömän ansaitusti vuodenvaihteen yli, koskapa: tulevan eepoksemme äänitys-, miksaus- ja masterointityöt ovat saatettu päätökseensä. Huraa. Huraa. Huraa
Lopputulokseen on koko työryhmä – johon ensi kertaa kuului koko live-kokoonpano – äärimmäisen tyytyväinen; ylpeyttäkin olen ollut havaitsevinani. Luvassa on syvällisin, runsain ja paras levy, mitä kukaan(tai vaihtoehtoisesti ainakin Pariisin Kevät) on koskaan tehnyt. On jotain, mitä odottaa, kyllä näin on.
Saaren helmeilevä vastaanotto ja kritiikki on ollut aivan ihanaa, siitä suuri kiitos kaikille, jotka kiitosta tuntevat ansaitsevansa. Huikeaa tulla takaisin, kun joku on ollut odottamassa ja toivottaa niin lämpimästi tervetulleeksi. Vähintään kohteliaan intohimoisia poskisuudelmia teille, ihmiset.
Joulun/Kwanzan/Saturnalian/Hanukan ajasta toipuneena, rakkauden asialla, odottavalla kannalla, Sinua varten täällä,
-Pariisin Kevät/Ilari











Kommentoi